tiistai 23. lokakuuta 2018

Pupua pöydässä eli ruokavaliomme Espanjassa

Ennen muuttoani oli vakuuttunut siitä, etten koskaan oppisi espanjalaista tapaa syödä kevyt lounas ja tuhdimpi päivällinen illalla. Suomessa söin leijonanosan, toisinaan kaikki, päivän kaloreistani ennen ilta kuutta.  Jo vajaan viikon jälkeen muutostani huomasin luisuneeni, samoin kuin mieheni, huomaamattani kevyisiin keittolounaisiin ja myöhäisiin päivällisiin. Luulen sen johtuvan pelkästään ilmastosta, koska emme ole tietoisesti yrittäneet muuttaa ruokailurytmiämme, emmekä ole harrastaneet ulkona syömistä.  Yhtä kertaa ei lasketa harrastamiseksi.  Silloinkin juhlistimme jalon ystävämme, jonka apu on ollut korvaamatonta, syntymäpäivää.

Emme tulleet tänne vain käymään vaan olemaan, minkä vuoksi emme ole etsineet kotoisia tuotteita vaan ostaneet sellaista, mitä täällä saa järkevällä hinnalla. Ja pianhan ne ovat meille niitä kotoisia tuotteita! Oikeastaan en ole kaivannut Suomesta kuin kunnon rukiista näkkileipää, mutta koska sitä ei ole saatavilla siihen järkevään hintaan, on leivän syöntini vähentynyt radikaalisti, mikä ei liene huono asia.  Mieheni on hieman haikaillut sinappituubia.  Huokailu on kuitenkin ollut hyvin hiljaista johtuen siitä, ettei täällä ole halpislenkkejä.  Suomesta tuomamme kahvivarannot ovat riittäneet toistaiseksi, mutta pian joudumme etsimään täältä makuumme sopivaa suodatinkahvia.  Muiden suomalaisten suosituksista ei juuri ole apua, koska kaikilla tuntuu olevan eri mielipide ja osa on jo tottunut espanjalaiseen kahviin.

Parempaa mille näyttää: kaniinia herkkusienillä
Kummeliturskaa lisukkeiden kera

Ruokailuaikojen lisäksi myös ruokavaliomme on muuttunut. Se on keventynyt huomattavasti täällä Espanjan auringon alla. Kroppani ei ilmeisesti vielä tiedä sitä, ainakaan jos vaakaan on luottamista – painoa on kertynyt kolme kiloa lisää. Joku voisi väittää viinillä olevan osuutta asiaan, mutta minulla on paljon uskottavampi (= miellyttävämpi) teoria. Elimistöni lämmöntuotantotarve ja samalla energiankulutukseni on laskenut, kun ei enää tarvitse joka käänteessä palella.

Nyt palaan sivupoluilta takaisin ruokavalioomme. Siihen on sukeltanut entistä enemmän mereneläviä, kanaa, kalkkunaa ja kasviksia.  Sen verran pedollinen ihminen olen, etten luovu nisäkkäidensyönnistä kokonaan, vaikka yritänkin sitä vähentää. Uutena lihaelementtinä ruokapöytäämme on pomppinut kaniini. En ollut aikaisemmin syönyt kaniinia, en edes jänistä, mutta kun mieheni valmisti päivälliseksi suussa sulavaa kania andalusialaisittain, minusta tuli kertaheitolla pupufani.

Pupua paloina, myös kokonaisia on  myytävänä


Päivän mietelause: Parempi pupu pöydässä kuin pöksyissä 

torstai 18. lokakuuta 2018

Pyykkipulverin osto ei mennyt ihan nappiin


Eilen tuli aika ostaa tiski- ja pyykinpesuainetta edellisen vuokralaisen jättämien loputtua. Näppäränä tyttönä selvitin ennen lähikauppaan menoa pesuaineen espanjaksi (detergente). Sen jälkeen olikin helppo valita purkkien kuvien perusteella pesuaineet sekä vaatteille että astioille. Onnistumisen iloani lisäsi se, että olin jo aiemmin ostanut kalkinpoistoainetta. Sitä suositellaan käytettäväksi täällä vaatteita pestäessä veden suuren kalkkipitoisuuden vuoksi.

Kotona itsevarmuuteni koki kolauksen, kun tajusin ostaaneeni käsipyykille tarkoitettua pesuainetta (lavado a mano). En ole Suomessa koskaan törmännyt pelkästään käsipyykille tarkoitettuun pesuaineeseen (en silti väitä, ettei sellaista olisi). Päätin kuitenkin kokeilla sitä, kun muutakaan ei ollut. Vaatteet tulivat puhtaan tuoksuisiksi, mutta tahrat eivät lähteneet. Onneksi suurin osa vaatteista oli vain helteessä hikoiltuja. Astianpesuaineen sen sijaan piti olla käsitiskiin tarkoitettua, mutta se osoittautui konetiskiaineeksi. Sellaista ylelliyyttä kuin astianpesukone meillä ei ole, eikä sitä tarvitakaan kahden joutokäynnin taloudessa. Astiat kuitenkin tulivat puhtaiksi.

Muistan loppuelämäni mano = käsi
Kun tulee aika ostaa kodin siivoukseen tarkoitettuja pesuaineita, taidan turvautua isoäidin nikseihin ja ostaa suolaa, sitruunaa, etikkaa ja ruokasoodaa. Kahden ensiksi mainitun ostaminen on helppoa, mutta etikan ostaminen voi olla haasteellisempaa. Erilaisia etikoita on tuhoton määrä! Netistä löysin ruokasoodan espanjaksi, mutta nimi on niin pitkä (bicarbonato de sodio), että epäilen soodaa kaupattavan jollakin muullakin nimellä. Ehkä ensi viikolla tartun sooda- ja etikkahaasteeseen.

 Päivän opetus: Kauppaan ei voi valmistautua liian hyvin!

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Kielellisiä haasteita eli espanjalaisessa ruokakaupassa ummikkona


Olemme vuokranneet täksi kuuksi ensimmäiseksi Espanjan kodiksemme pienen kerrostaloasunnon Torreviejasta. Ensi kuussa muutamme Orihuela Costan alueelle kesäkuun loppuun asti solmitun vuokrasopimuksen turvin. Tarkoituksenamme on siis viettää kesät Suomessa, ainakin ensimmäinen muuttomme jälkeen.  Seuraavina kesinä emme ehkä välttämättä haluakaan Suomeen hyttysten syötäväksi. Eivätkä ne lentoliputkaan ole ilmaisia! Ensi kesän menopaluu -liput olemme jo varanneet, koska ne saattavat olla keväällä jopa 300 prosenttia kalliimpia. Pakko myöntää, että keväällä harmittaa, jos lippuja myydäänkin alehintaan.  Siinä tapauksessa harmistukseni on kyllä luettavissa täältä! 

Koska olemme lomailleet alueella aiempina vuosina ja perehtyneet netin kautta alueen lainsäädäntöön ja elämään omasta mielestämme perinpohjaisesti, emme ole kokeneet järisyttävän suurta kulttuurishokkia, ainakaan vielä. Toiminnan verkkaisuuteen totuttautuminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi suomalaiseen suorituskeskeisyyteen tottuneelle. Kiireiset ihmiset salkkuineen ovatkin pääsääntöisesti osoittautuneet pohjoiseurooppalaisiksi.

Luulimme pärjäävämme täällä englannin kielellä, mutta se osoittautui harhakuvitelmaksi. Niinpä jokainen kaupassakäynti on suuri seikkailu ja vaatii valmistautumista.  Ostoslistan tekeminen espanjaksi on oiva tapa opetella kieltä. Pitää vain muistaa, mitä kirjoittamansa sanat ovat suomeksi.  Se ei ensimmäisinä päivinä onnistunut meiltä, minkä vuoksi ryhdyin kuvittamaan ostoslistaa taidokkailla piirroksillani. Ratkaisu osoittautui yllättävän toimivaksi paria poikkeusta lukuun ottamatta.  Mieheni, joka on huomattavasti minua laiskempi opettelemaan espanjaan, luuli viikon verran sanan buey (härkä) tarkoittavan sikaa. Piirrokseni lehmästä (vaca) sen sijaan oli ymmärrettävä, mutta vasikan (ternero) mieheni tulkitsi lampaaksi.





Kaikkia ruokaostoksiamme emme suinkaan suunnittele etukäteen, vaan osa ruoistamme tipahtaa kärryyn ex tempore -periaatteella.  Sen lisäksi, että saamme päivittäisostoksiin kulutettua jo ennen kauppaa ja itse kaupassa tolkuttomasti aikaa, myös ostosten jälkiselvittely vie aikaamme, kun tutkimme netin sanakirjan kanssa, mitä tuli ostettua. Ruokien eettisyys huolettaa minua välillä, mutta vielä ei ehkä ole aika (eikä taitoa) perehtyä siihen kovin syvällisesti.

Pelkän kirjoitetun espanjan osaamisella ei pärjää liha-, leikkele- ja kalatiskillä. Opettelin omasta mielestäni sanomaan sujuvasti espanjaksi 500 grammaa, mutta ostaessani leivän päälle leikkeleitä lausumistani ei ymmärretty tai haluttu ymmärtää – 500 gramman sijasta sain 700 grammaa. Tahdikkaasti totesin bien, nada mas, gracias ja painelin kassalle 700 gramman leikkelekääröni kanssa.

Asumis-, ruoka- ja vaatekustannukset ovat täällä edullisempia kuin Suomessa, mutta ilmaiseksi ei täälläkään elä. Tällä hetkellä rahoitamme elämisemme säästöillämme (olihan tämä muutto 10 vuotta itänyt ajatus) ja irtaimistomme myymisestä saaduilla rahoilla. Meille ei jäänyt Suomeen kuin sukulaiset ja ystävät, jotka luultavasti tulevat vierailemaan luonamme huomattavasti useammin kuin Helsingissä. Sinänsä tasapuolista, koska mekin tarvitsemme Suomessa yösijan.  Mieheni eläke riittää periaatteessa ja jopa käytännössä täällä (ei Suomessa) meidän molempien vaatimattomien elinkustannusten kattamiseen. Olen kuitenkin huono elämään pummina, minkä vuoksi minun on ennen säästöjeni loppumista keksittävä itselleni tulonlähde. Siskoni ehdotti: ”Mene johonkin tarjoilijaksi”. Onkohan se niin helppoa, jos ei edes viidensadan sanominen espanjaksi onnistu? 

Huomenna on uusi päivä ja uudet (kielelliset) haasteet😎