torstai 18. lokakuuta 2018

Pyykkipulverin osto ei mennyt ihan nappiin


Eilen tuli aika ostaa tiski- ja pyykinpesuainetta edellisen vuokralaisen jättämien loputtua. Näppäränä tyttönä selvitin ennen lähikauppaan menoa pesuaineen espanjaksi (detergente). Sen jälkeen olikin helppo valita purkkien kuvien perusteella pesuaineet sekä vaatteille että astioille. Onnistumisen iloani lisäsi se, että olin jo aiemmin ostanut kalkinpoistoainetta. Sitä suositellaan käytettäväksi täällä vaatteita pestäessä veden suuren kalkkipitoisuuden vuoksi.

Kotona itsevarmuuteni koki kolauksen, kun tajusin ostaaneeni käsipyykille tarkoitettua pesuainetta (lavado a mano). En ole Suomessa koskaan törmännyt pelkästään käsipyykille tarkoitettuun pesuaineeseen (en silti väitä, ettei sellaista olisi). Päätin kuitenkin kokeilla sitä, kun muutakaan ei ollut. Vaatteet tulivat puhtaan tuoksuisiksi, mutta tahrat eivät lähteneet. Onneksi suurin osa vaatteista oli vain helteessä hikoiltuja. Astianpesuaineen sen sijaan piti olla käsitiskiin tarkoitettua, mutta se osoittautui konetiskiaineeksi. Sellaista ylelliyyttä kuin astianpesukone meillä ei ole, eikä sitä tarvitakaan kahden joutokäynnin taloudessa. Astiat kuitenkin tulivat puhtaiksi.

Muistan loppuelämäni mano = käsi
Kun tulee aika ostaa kodin siivoukseen tarkoitettuja pesuaineita, taidan turvautua isoäidin nikseihin ja ostaa suolaa, sitruunaa, etikkaa ja ruokasoodaa. Kahden ensiksi mainitun ostaminen on helppoa, mutta etikan ostaminen voi olla haasteellisempaa. Erilaisia etikoita on tuhoton määrä! Netistä löysin ruokasoodan espanjaksi, mutta nimi on niin pitkä (bicarbonato de sodio), että epäilen soodaa kaupattavan jollakin muullakin nimellä. Ehkä ensi viikolla tartun sooda- ja etikkahaasteeseen.

 Päivän opetus: Kauppaan ei voi valmistautua liian hyvin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti